Yrittäjä, joka ei laita omaa jaksamistaan keskiöön, tekee tietoisen valinnan rampauttaa yrityksensä.
Minulla on ollut kauan kieroutunut suhde työntekoon: saan kiksejä mahdottomilta tuntuvien tilanteiden läpi puskemisesta. Se on tullut myös vahvasti verenperintönä. Olen lähtöisin Saariselältä yrittäjäperheestä. Sesonki kylissä painetaan muutamassa kuukaudessa koko vuoden tulo.
Asia ei kuitenkaan pelkästään selity opitulla mallilla. Yrittäjyyteen työnmuotona liittyy vahvasti se, että painetaan läpi mahdottomien tilanteiden ja pystymme venymään epäinhimillisiin suorituksiin. Jos meillä ei olisi tätä kykyä niin Suomi olisi kyykännyt jo aikoja sitten.
Kierous syntyy siitä, että saamme kiitosta muilta ja palkitsemme itseämme vasta siinä vaiheessa, kun rajan yli on menty. Lomalle voi mennä vasta sitten, kun silmäpussit roikkuvat polvien alapuolella ja yleinen olemus on riittävän tuskainen. Silloin tiedetään, että ollaan painettu ja loma on ansaittu.
Missään muussa työssä ei olisi OK palkita työntekijää aina vasta siinä vaiheessa, kun hän on selvinnyt ylikuormituksesta.
Vielä isompi ongelma mielestäni on, että kummaksumme työnantajayrittäjää joka haluaa nousta suorittavasta työstä yrityksensä vetäjäksi. “Sitä ollaan nyt niin johtajaa ettei tarvi tehdä oikeita töitä ollenkaan.“
Suomen Yrittäjät julkaisivat juuri tutkimuksen jossa ilmenee, että pienten työnantajayrittäjien jaksaminen on jälleen heikentynyt. Itse en tuloksesta yllättynyt, sillä näen sitä jatkuvasti ympärillä. Nyt olisi aika ruveta syy listan tekemisen sijaan ruveta puhumaan yrittäjän omasta vastuusta tilanteessa.
Nyt tulee lause, joka olisi loukannut minuakin aikanaan ja silti se on totta:
Yrittäjä, joka ei laita omaa jaksamistaan keskiöön, tekee tietoisen valinnan rampauttaa yrityksensä.
Aina löytyy lista syitä, miksi “on pakko painaa.” Ja joka kerta se on valinta.
Olen itse valinnut useasti puskemisen polun ja lopputulos on aina sama. Jaksaminen laskee, yrityksen tominta rampautuu ja asiat kaatuvat päälle. Tänä päivänä lainaneuvotteluissa ei kuuluisi kysyä miten olet varautunut jos liiketomintaympäristö muuttuu vaan vaatia vastausta miten yrittäjä on turvannut oman jaksamisensa. Ympäristö muuttuu joka tapauksessa, mutta yrittäjä jonka jaksaminen on hyvällä tasolla pystyy luovimaan sen läpi.
Kaksi vuotta sitten halusin turvata Kiffel Pesulan liiketoiminnan ja muutin ajattelutapani:
1. Minun toimintakykyni on yritykseni tärkein palanen.
2. Hyväksyn, että sivuun siirtymällä kassa voi olla tiukalla ja se pelottaa minua. Tämä pelko on kuitenkin helpompi kestää kuin se pelko, mitä yrittäjä kokee illan pikkutunteina pitkän työpäivän jälkeen. Jälkimmäinen pelko on toimintakykyä lamauttavaa. Ensimmäinen pelko johtuu kassasta mikä voidaan korjata tekemällä oikeita asioita.
3. Pelosta huolimatta keskityn nousemaan suorittavasta työstä yritykseni vetäjäksi.
4. Teen joka päivä parhaani ja luotan, että se riittää muuttamaan 6kk päässä olevan tilanteen.
Ainut asia mikä minua harmittaa päätöksessä on, että tein sen liian myöhään. Koronan repimä liiketoiminta olisi monta pykälää edempänä jos en olisi antanut pelolle valtaa.
Jos arjen kaaos rupeaa riittämään niin tilaa uutiskirje etusivulta. Saat kerran viikossa postia missä jaan omia kokemuksia ja vinkkejä.
Terkuin,
Jenni